Historiaa

 

 

26.5.1963 kokoontui Juntusrannan vartiolle Kellokoskelle suuri joukko kyläläisiä, tarkoituksenaan perustaa metsästysyhdistys. Paikalle saapuikin perustavaan kokoukseen 50 henkilöä.

Kokouksen avauksen suoritti Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Yrjö Leimu. Sen jälkeen kokous järjestäytyi ja puhetta johtamaan valittiin Martti Kuhlman, sihteeriksi Juhani Juntunen. Pöytäkirjan tarkastajina toimivat Eero Seppänen ja Artturi Tolonen.

Riistapäällikkö L. Mikkolan alustuksen pohjalta kokous keskusteli vilkkaasti metsästysyhdistyksestä ja sen tarpeellisuudesta. Kaikki eivät olleet vakuuttuneita sen tarpeellisuudesta. Kuitenkin kokousväki näki tarpeelliseksi perustaa Ruhtinan Erämiehet-nimisen seuran, jolle hyväksyttiin mallisäännöt. Ensimmäiseksi tehtäväksi seuralle tuli valita keskuudestaan 8- jäseninen johtokunta, johon valituiksi tulivat:

Yrjö Karvonen Hossanniska, Martti Kuhlman Hossan vartio, Kaarlo Juntunen Kylmälä, Artturi Tolonen Savilahti, Toivo Juntunen Härkövaara, Tuomas Tauriainen Pyykköskylä, Eero Seppänen Lehtovaara, Toivo Seppänen Saarikylä

 

Seuraavaksi päätettiin, että jäsenmaksu on 1 mk ja liittymismaksu on 3 markkaa. Tilintarkastajiksi valittiin Paavo Moilanen ja Veikko Juntunen, Metsola.

Kokouksen päätyttyä uusi johtokunta kokoontui ja järjestäytyi. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Martti Kuhlman ja varapuheenjohtajaksi Artturi Tolonen. Seuran sihteeriksi valittiin johtokunnan ulkopuolelta Matti Lehmuskoski ja rahastonhoitajaksi Kalevi Nousiainen.

 

Kesän aikana seura lähetti sisäasiainministeriöön hakemuksen, jossa Ruhtinan Erämiehet anoivat lupaa saada perustaa yhdistys, jonka tarkoituksena oli muun ohella edistää ampuma-aseiden käytön harjoittelua.

Ministeriö käsitteli asian, nojautuen yhdistyksistä 4 päivänä tammikuuta 1919 annetun lain 2 $:ään vedoten ja myönsi luvan Ruhtinan Erämiehet- nimisen yhdistyksen perustamiseen. Tämä lupa oli voimassa ehdolla, että yhdistys ilmoitetaan yhdistyslaissa säädetyssä järjestyksessä merkittäväksi yhdistysrekisteriin. 16.9.1963 oikeusministeriö hyväksyi yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin ja liitti nimeen ry. Näin syntyi Ruhtinan Erämiehet ry- niminen metsästysseura.

 

 

Toiminta 1960-luvulla

 

Toiminta 1970-luvulla

 

Toiminta 1980-luvulla

 

Toiminta 1990-luvulla

 

Toiminta 2000-luvulla

 

Toimintaa viime vuosina

 

 

Toiminta 1960-luvulla

 

Toiminta oli aluksi hiljaista ja haki muotoaan, olihan koko Suomussalmen pitäjässä vasta muutama toimiva metsästysseura.

 

4.8.1963 seuran kesäkokouksessa käsiteltiin maanvuokrausasioita. Kokous päätti, että maanvuokraaja ei voi kieltää metsästystä omistamaltaan maalta metsästysseuran jäseneltä. Samassa kokouksessa päätettiin järjestää hirvikoeammunnat 22.8 Kellokosken radalla klo 9.00-19.00.

 

26.1.1964 kokoontui johtokunta Savilahdessa. Asialistalla oli paljon asioita, jotka olivat tulleet uudelle seuralle, ehkä yllätyksenä. Ensimmäiseksi rahastonhoitaja Kalevi Nousiainen kertoi, että seurassa on 44 jäsentä, joista on kertynyt tuloja 176 markkaa. Menoja on kertynyt yhteensä 25,74 markkaa. Jäsenkorttien suhteen päätettiin jäädä odottavalle kannalle vuosikokoukseen saakka. Seuraavaksi päätettiin toiminta- ja riistanhoitosuunnitelmista kuluvalle vuodelle, jotka sisälsivät mm. seuraavaa:

pönttöjen tekoa vesilinnuille, myrkkypyynnin kehittämistä, ruokintapaikkojen tekoa jäniksille ja hirville, riistatautien ja muiden riistailmiöiden tarkkailua ja muistiin merkitsemistä, savikiekkoharrastuksen elvyttäminen pyytämällä riistanhoitoyhdistykseltä heitintä lainaksi, jokamiehen ampumahiihtojen järjestäminen, hirviluvan anominen

Näin touhukkaasti alkoi uusi seura toimia.

 

2.8.1964 kesäkouksessa päätettiin, että Artturi Tolonen hoitaa puheenjohtajan tehtäviä seuraavaan vuosikokoukseen saakka. Tästä alkoi Artturin pitkä puheenjohtajakausi. Martti Kuhlman oli muuttanut pois paikkakunnalta. Kokous päätti, että seura liittyy jäseneksi Suomen ampujain liittoon.

 

7.3.1965 pidetyssä vuosikokouksessa käsiteltiin saalistilastoja. Seuran toiminta-alueelta pyydettiin edellisenä vuonna seuraavia riistaeläimiä: metsoja 35 kpl, teeriä 200 kpl, pyitä 90 kpl, jäniksiä 20 kpl, vesilintuja 121 kpl, petolintuja 3 kpl, kettuja 23 kpl

 

2.3.1966 vuosikokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelmaa. Riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen lähtijöille annettiin tiukkasanaisena evästyksenä seuraavaa: metsästysaikaa on lyhennettävä 1 kuukaudella sekä näädän rauhoitus on lopetettava kokonaan. Samoin ensimmäisen kerran seura päätti anoa nimissään hirvenkaatolupia ja yhtä hirveä kohti tulee 4-5 hengen porukka. Anomukset laitettiin metsähallinnon piirikuntakonttoriin.

 

6.8.1967 kesäkokouksessa tehtiin yksimielinen päätös, että poliisiviranomaiset eivät saa metsästää seuran vuokramailla valvontamatkoillaan.

 

18.2.1968 johtokunta kokouksessaan valmisteli toimintasuunnitelmaa, jossa todettiin seuraavaa: järjestetään savikiekkoammuntakilpailuja, osallistutaan ampumahiihtokilpailuihin Selkoskylällä, järjestetään pilkkikilpailut Hossan metsästäjien kanssa, osallistutaan riistanhoitoyhdistyksen hirviammuntakilpailuihin sekä järjestetään tanssit seuran varojen kartuttamiseksi. Kaikki nämä esitykset hyväksyttiin seuran vuosikokouksessa.

 

14.7.1968 pidettiin yleinen kokous savikiekkoradalla ja paikalla oli 27 jäsentä. Esillä oli vain yksi asia: Suomussalmen riistanhoitoyhdistys pyysi avustusta majan rakentamiseen. Kokous päätti, koska Ruhtinan Erämiesten talous oli kunnossa, lähettää 100 markan avustuksen.

 

16.3.1969 seuran vuosikokouksen saalistilasto kertoo, että metsoja oli saatu 45 kpl, teeriä 10 kpl, riekkoja 22 kpl, hanhia 1 kpl, heinäsorsia 350 kpl, jäniksiä 180 kpl, oravia 15 kpl, piisameita 14 kpl, näätiä 15 kpl, saukkoja 1 kpl, kettuja 14 kpl, karhuja 2 kpl, kulkukissoja 10 kpl, kanahaukkoja 4 kpl ja variksia 54 kpl.

 

Alkuun

 

 

Toiminta 1970-luvulla

 

16.8.1970 kesäkokousta puhutti hirvien rauhoitus. Kaikki eivät olleet rauhoituksesta mielissään. Asialle ei kuitenkaan mitään voitu tehdä. Kokous päätti kuitenkin pitää hirvipeijaisten korvikkeet marras-joulukuun vaihteessa ja tilaisuutta varten päätettiin ostaa Hossan paliskunnalta härkä. Jäseniltä päätettiin periä 3 markan sisäänpääsymaksu peijaisiin, muut vieraat pääsee ilmaiseksi.

 

15.8.1971 kesäkokous päätti rauhoittaa Raaninniemen alueen kaikelta metsästykseltä yhdeksi vuodeksi.

 

9.10.1972 johtokunta kokoontui päättämään hirvijahdista. Lupia oli haettu ja saatu 1 kaatolupa. Hirviseurueen johtajaksi valittiin Veikko Luukkonen ja varajohtajaksi Artturi Tolonen. Jahti päätettiin aloittaa 21.10. klo 7.30 Norolasta.

 

11.3.1973 seura piti vuosikokousta urheilutalolla. Paikalla oli 15 jäsentä. Toimintakertomusta edelliseltä vuodelta ei ollut muistettu tehdä kirjallisesti, mutta puheenjohtaja muisteli ja selosti suullisesti kuluneen vuoden tapahtumia ja ne hyväksyttiin. Tulo- ja menoarviokin alkaneelle vuodelle oli lyhyt ja ytimekäs: toimitaan tulojen puitteissa.

 

7.10.1973 seura piti hirvikokousta urheilutalolla. Ensimmäisen kerran keskusteltiin tontin ostosta seuran metsästysmajaa varten. Suurin osa kokousväestä kannatti asian tutkimista ja johtokunnalle annettiin tehtäväksi valmistella kauppa vuosikokoukseen mennessä.

 

30.1.1977 seuran vuosikokouksessa päätettiin, että hankitaan 3 radiopuhelinta seuralle, lisäksi hirviporukka ostaa yhden. Kalevi Nousiainen valittiin ottamaan selvää lupa-asioista. Jäsenmaksuksi sovittiin 10 markkaa ja liittymismaksuksi 100 markkaa. Uutena jaostona valittiin kilpailujaosto, johon tulivat valituiksi Leo Juntunen, Antero Kuvaja, Viljo Palkovaara ja Pekka Juntunen.

 

Alkuun

 

 

Toiminta 1980-luvulla

 

14.2.1982 seura piti vuosikokoustaan urheilutalolla. Toimintaa haluttiin kovasti elvyttää ja niinpä perustettiin seuraan uusia jaostoja. Uutena tuli mukaan riistanhoitojaosto ja kenneljaosto. Kokouksen asialistalla oli myös hirviporukan johtajuusasiat sekä johtajien palkitsemisista päättäminen. Hirvikoirille kokous antoi treenausluvan seuran vuokramaille ennen metsästyksen alkua sekä luvan järjestää haukkukokeita.

Paljon puhetta aiheutti vaatimus, että koirilla pitää olla oikeus osallistua hirvijahtiin. Yleisenä käsityksenä kokouksessa oli, että vain kokeneen koiran voi ottaa ajoketjuun mukaan. Lopulta kokous päätti, että koiramiesten on tehtävä kirjallinen esitys hirvikokoukseen mennessä.

Pitkäaikainen puheenjohtaja Artturi Tolonen luopui tehtävästään ja hänen tilalleen valittiin Reino Mikkonen.

 

14.9.1986 seuran yleisessä kokouksessa tehtiin yksimielinen päätös, että ostetaan Toivo ja Heikki Manniselta tontti metsästysmajaa varten. Tontin kauppahinnaksi sovittiin 2000 markkaa ja sillä olevan kiinteistön hinnaksi 1000 markkaa.

 

23.01.1988 vuosikokouksessa valittiin seuran uudeksi puheenjohtajaksi Heikki Manninen. Uusi pj ja uusi valittu johtokunta pani vauhtia majahankkeeseen.

 

12.3.1988 yleisessä kokouksessa käytiin värikäs keskustelu majan rakentamisesta. Vastustajia oli, mutta kokous päätti, että maja rakennetaan ja jokainen jäsen maksaa kertakorvauksena 300 markkaa. Johtokunta hankki vanhan hirsitalon, joka pystytettiin kesän aikana talkootyönä seuran tontille.

 

13.8.1988 kokoonnuttiin ensimmäisen kerran uuteen majaan pitämään kesäkokousta. Paikalla oli 53 seuran jäsentä. Ensimmäisen kerran maja-asiaa oli keskusteltu seuran kokouksessa 1973. 15 vuotta myöhemmin se valmistui ja tuntui juhlavalta pitää kokousta omalla majalla.

 

19.8.1989 kesäkokouksessa päätettiin ostaa 2,5 ha:n suuruinen määräala ampumarataa varten.

 

Alkuun

 

 

Toiminta 1990-luvulla

 

1990- luvun alku oli kovaa rakentamisen aikaa. Seuran tontille oli valmistunut uusi savusauna, lahtivajaa oli kunnostettu ja ampumaradat olivat valmistuneet. Seura oli saanut uuden hirviradan ja uuden skeetradan, jotka olivat virallisesti hyväksytty Oulun lääninhallituksen päätöksellä.

Hirvenmetsästys muuttui luonteeltaan voimakkaasti, perinteinen ajometsästys väheni ja tilalle tuli koirametsästys. Hirvikoiria alkoi ilmestyä yhä enemmän mukaan jahtiin ja hirvilupien määrät kasvoivat rajusti. Leo Juntunen ja Heikki Manninen olivat koiratoiminnan pioneerejä seurassamme.

Hirvenhaukkukokeita alettiin järjestää vuosittain useita seuran mailla, sekä jäsenten koirat kilpailivat ahkerasti niissä.

Leo Juntusen Karhunkairan kennel sekä myöhemmin Heikki Mannisen Martinselkosen kennel tekivät seuraa tunnetuksi ympäri Suomea. Kasvattajatyöstään he ovat saaneet valtakunnallista tunnustusta.

Ulkomaalaisia vieraita tuli mukaan hirvijahteihin. Vieraita tuli mm. Ranskasta, Hollannista, Itävallasta, Puolasta, vuosittain 2-6 henkilöä.

Uusi skeetrata antoi potkua ampumaharjoitteluun. Hannu Juntunen ja Veikko Juntunen kilpailivat ahkerasti SM-tasolla hyvällä menestyksellä. Samoin hirvenhiihdossa SM-tasolla mainetta niittivät mm. Pekka Juntunen ja Viljo Palkovaara.

 

25.1.1992 seuran vuosikokouksessa päätettiin seuran nimenmuutoksesta. Uusi nimi Ruhtinan Erä ry hyväksyttiin ja ilmoitus yhdistysrekisteriin laitettiin. Kokous päätti myös hihamerkin sekä pöytästandaarin hankkimisesta.

 

13.9.1992 yleisessä kokouksessa luettiin tiedote, jonka mukaan uusi seuran nimi oli hyväksytty ja astui virallisesti voimaan.

 

6.11.1993 seura vietti 30-vuotisjuhliaan peijaisten yhteydessä urheilutalolla. Samana syksynä ulkomaalaisia osallistui ensimmäisen kerran hirvijahtiin seuran vieraina.

 

28.1.1995 vuosikokouksessa seura päätti rakentaa kokonaan uuden lahtivajan entisen tilalle. Johtokunnalle annettiin velvoite laatia rakennussuunnitelmat, -ja piirustukset sekä hankkia rakennuslupa.

 

19.8.1995 kesäkokouksessa tutustuttiin uuteen lahtivajaan, joka oli kalusteita vaille valmis.

 

Vuonna 1997 Hannu Kinnusen omistama Kku FINKVA Kaatomiehen Ali haukkui hirvikuninkuuden Rovaniemellä.

 

7.2.1998 seuran vuosikokouksessa päätettiin uuden keittiön rakentamisesta sekä uuden lämmitysuunin muuraamisesta.

 

Alkuun

 

 

Toiminta 2000-luvulla

 

Ruhtinan Erä ry:n toiminta tänä päivänä on vakiintunut tuttuihin asioihin, sillä 1990-luvulla oli kehitys ollut nopeaa ja määrätietoista. Kuitenkin seuran huoli erityisesti 2000-luvulla on ollut metsästäjien ”ukkoontuminen” ja kokouksissa asiasta on puhuttu paljon. Nuoria ei ole enää helppo saada toimintaan mukaan, joten asialle haluttiin tehdä jotain. Aluksi järjestettiin koko perheen hirvijahteja ja metsästystietoutta käytiin kertomassa ala-asteilla. Samoin seuraan liittymistä helpotettiin, erityisesti nuorilta. Kaikki tämä toiminta alkoi tuottaa tulosta. Seuran jäsenmäärä vakiintui 120-140 välille.

 

4.11.2003 seura juhli näyttävästi 40-vuotista taivaltaan. Urheilutalolla oli n. 250 juhlavierasta ja metsästysseuraa muistettiin monilla erilaisilla huomionosoituksilla ja lahjoilla.

 

10.2.2007 vuosikokouksessa seuramme sai ensimmäisen naispuheenjohtajan. Valituksi tuli Hanna Minkkinen. Lisäksi johtokuntaan valittiin Vuokko Palkovara, joten hallintoon saatiin kerralla uutta naisenergiaa.

 

28.2.2010 vuosikokouksessa seuran puheenjohtajaksi valittiin Kalervo Kaltio

 

Alkuun

 

 

Toimintaa viime vuosina

 

Seuran toiminta viimeisen 10-vuoden aikana on jatkunut entisenlaisena. Kiinteistöjä on huollettu, talkoita pidetty vuosittain, järjestetty hirvikoeammuntoja ja hirvenhaukkukokeita. Jäsenet ovat aktiivisesti pyytäneet pienpetoja, vieneet kymmenittäin nuolukiviä maastoon, sekä kauriitakin on ruokittu yksittäisten jäsenten toimesta vuodesta 2008 alkaen.

Nuoret ovat menestyneet erinomaisesti haulikon SM-skeetissä useana vuotena peräkkäin. Vuonna 2007 ja 2009 Pekka Heinonen voitti SM-pronssia henkilökohtaisessa lajissa ja vuonna 2010 mitalin väri kirkastui SM-kullaksi.

Vuonna 2010 Joona Kaltio ja Pekka Heinonen voittivat SM-hopeaa joukkueskeetissä. Vuonna 2012 Pekka Heinonen voitti SM-kultaa N-20 sarjassa.

Jäsenet ovat osallistuneet tarpeellisiin koulutuksiin mm. lihankäsittelykursseille, haukkukoetuomarikursseille ja ammunnanvalvojien koulutuksiin.

Vuosittain seura on muistanut jäseniään heidän merkkipäivinään, sekä myös naapuriseuroja niiden juhlapäivinä.

Vuonna 2011 seura osti uuden kiinteistön, vanhan kuivaamo rakennuksen kylältä, jota on kunnostettu talkoilla ja työ jatkuu edelleen. Samana vuonna hankittiin seuralle uusi vakuumikone ja lihankäsittelytiloihin uusia kalusteita.

Jäsenet ovat vuosittain suorittaneet riistakolmiolaskennan, sekä hirvilaskennat.

Koululaisille on järjestetty tutusmispäiviä hirvijahtiin ja samalla kerrottu heille riistanhoitotyöstä seurassa. Seuraan on onneksi liittynyt uusia nuoria jäseniä viimeisten vuosien aikana ja seura on saanut uusia vuokramaita. Kuitenkin jäsenmäärä on ollut lievässä laskussa koko 2000-luvulla, mikä on ollut kehitys myös koko Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen alueella.

Vuonna 2012 hirven lupakiintiöt putosivat rajusti. Samana vuonna Kyösti Tauriainen voitti Anni-koirallaan amerikankettukoirien SM-kultaa.

Vuosi 2013 on seuran juhlavuosi, sillä seuramme täyttää 50-vuotta. Puolivuosisataista toimintaa juhlitaan syksyllä näyttävästi Ruhtinansalmen kylätalolla. Juhlavalmistelut on jo aloitettu ja juhlatoimikuntana toimii seuran hallitus.

 

Alkuun

 

 

Ruhtinan Erä ry:n puheenjohtajat 1963-

 

Martti Kuhlman 1963-1964

Artturi Tolonen 1965-1982

Reino Mikkonen 1983-1987

Heikki Manninen 1988-2006

Hanna Minkkinen 2007-2010

Kalervo Kaltio 2010-